Maailmanmestari Eero Tapio
Haukiputaan Heiton kasvatti, Muhoksella 3.3.1941 syntynyt Eero Tapio aloitti valovoimaisen uransa yhtenä maailman parhaista painijoista jo 1950-luvun alkuvuosina. Menestys alkoi vuonna 1963, jolloin hän valloitti ensimmäisen PM-kullan. Jatkoa seurasi vuonna 1965, jolloin hän voitti alle 70 kg sarjassa Pohjosmaiden mestaruuden Oulussa pidetyissä kisoissa. Samana vuonna tuli myös Suomen mestaruus.
Vuonna 1964 Eero Tapio oli mukana Tokion olympialaisissa. Loppusijoitus oli kuudes todella vaativassa seurassa. Sarjan tulokset: 1. Kazim Ayvaz, Turkki 2. Valeriu Baularca, Romania 3. David Gvantselandze, N-liitto 4. Tokuaki Fujita, Japani 5. Stefan Horvat, Jugoslavia 6. Eero Tapio, Suomi.
Maailmanmestaruuskisat 1965 ja 1966 antoivat jo merkkejä tulevasta, sillä Eero Tapio sijoittui molempina vuosina hienosti pronssille. Voittaja oli Stefan Horfat ja toiseksi tuli Gennadi Sapunov.
Mutta sitten räjähti aikapommi Bukarestissa 1967. Eero Tapio valtasi maailmanmestaruuden sarjassa alle 70 kg. Lopputulokset: 1. Eero Tapio, Suomi ja Haukipudas 2. Antal Steer, Unkari 3. V. Pehlivan, Turkki 4. Faranfgdoust, Iran 5. Stefan Horvat, Jugoslavia 6. Matti Poikala, Ruotsi.
Pohjoismaiden mestaruuskisoissa 1967 Tapio jäi toiseksi Ruotsin Poikalan jälkeen mutta EM-kisoissa vain Gennadi Sapumov oli parempi Tapion ollessa hopealla. Seuraavana vuonna MM-kisoissa Mar del Platassa 3.-10.3. Argentiinassa alle 74 kg sarjassa tuloksena oli hopeamitali. Voiton vei Neuvostoliiton Viktor Igumenov.
EM-kisoissa Italian Modenossa 5.-8.6.1969 Eero Tapio valloitti Euroopan mestaruuden. Samana vuonna sarjaa ylempänä 78-kiloisissa tuli Suomen mestaruus. Vuosina 1969 ja 1971 Eero Tapio voitti Pohjoismaiden mestaruuden.
EM-kisoista vuonna 1967 tuli hopeaa ja vuonna 1966 Tapio oli viides. Münchenin EM-kisat 1972 eivät menneet enää niin hyvin. Tapion osaksi tuli karsiutua neljännellä kierroksella.
Lisäksi Eero Tapio on menestynyt mahtavasti TUL:n mestaruuspaineissa ja monissa kansallisissa ja kansainvälisissä kisoissa. Meriittilista osoittaa hänen olevan kiistatta tunnetuin haukiputaalainen ympäri maailman.
Teksti: Pentti Utriainen
Eero Tapio numeroin
Olympialaiset | ||||||
| Tokio, Japani | 1964 | sarja 70 kg | 6. | |||
| Mexico City, Meksiko | 1968 | sarja 70 kg | 5. | |||
| Mynchen, Länsi-Saksa | 1972 | sarja 74 kg | 9. | |||
| MM-kisat | ||||||
| Tampere, Suomi | 1965 | sarja 70 kg | 3. | |||
| Toledo, USA | 1966 | sarja 70 kg | 3. | |||
| Bukarest, Romania | 1967 | sarja 70 kg | 1. | |||
| Mar del Plata, Argentiina | 1969 | sarja 74 kg | 2. | |||
| EM-kisat | ||||||
| Essen, Lansi-Saksa | 1966 | sarja 70 kg | 5. | |||
| Minsk, Neuvostoliitto | 1967 | sarja 70 kg | 2. | |||
| Modena, Italia | 1969 | sarja 74 kg | 1. | |||
| Kansainväliset kilpailut | ||||||
| Nuorisofestivaalit, Helsinki | 1962 | sarja 70 kg | 1. | |||
| TUL:n Liittojuhlat, Helsinki | 1963 | sarja 70 kg | 2. | |||
| Poddubnyn muistokisat Minsk, Neuvostoliitto | 1966 | sarja 70 kg | 2. | |||
| CSIT:n mestaruuskisat Jerusalem, Israel | 1966 | sarja 78 kg | 1. | |||
| Ivan Petrovin muistokisat, Sofia, Bulgaria | 1967 | sarja 70 kg | 1. | |||
| Ivan Petrovin muistokisat, Selva-Lievo, Bulgaria | 1968 | sarja 70 kg | 3. | |||
| Maaottelut | ||||||
| Suomi - Ruotsi 5 kertaa | ||||||
| Suomi - Bulgaria | ||||||
| Suomi - Viro | ||||||
| TUL:n liittojoukkueessa | ||||||
| Viro, NL, Unkari, Bulgaria, Romania, Tsekkoslovakia | ||||||
| PM-kisat | ||||||
| 1963 | 1. | |||||
| 1965 | 1. | |||||
| 1966 | 1. | |||||
| 1967 | 2. | |||||
| 1969 | 1. | |||||
| 1971 | 1. | |||||
| SM-kisat | ||||||
| 1963 | 3. | |||||
| 1964 | 1. | |||||
| 1968 | 1. | |||||
| 1971 | 1. | |||||
| 1972 | 1. | |||||
| TUL:n mestaruuskisat | ||||||
| 8 kultaa, 2 hopeaa, 2 pronssia | ||||||
| 3 kultaa junioreissa |
Valinnat
Vuoden urheilija 1967, vuoden urheilija-palkinto ensimmäisenä painijana.
Neljä kertaa TUL:n paras urheilija.
Huomionosoitukset
Suomen toiseksi suosituin henkilö (1967) - suosituin oli Urho Kekkonen.
Kutsu Suomen Itsenäisyyspäivän 50 v-juhliin presidentin linnaan (1967)
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi (1997)
PRO-Urheilu palkinto (2003)