Osa 1: MIKSI LIIKKUA – kunto- ja terveysliikunnan merkitys ihmiselle

8.4.2009

Parivenyttely. Kuva: TUL-Kuntopalvelut.
Parivenyttely. Kuva: TUL-Kuntopalvelut.

TUL-kuntopalveluiden tuottaman artikkelisarjan "miksi, millä, miten, missä ja mitä" tarkoituksena on herättää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ihmiset muutoksen ensimmäiselle tasolle eli harkitsemaan liikunnan aloittamista.

Arvioidaan, että noin kolmannes suomalaisista aikuisista ja 50 % nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Keski-ikäisen väestön myönteinen terveyskehitys taittui 2000-luvun alkuvuosina. Yli 45-vuotiaiden koettu terveys heikkeni ja sairastavuus lisääntyi vuonna 2002. Onkin pohdittu, elääkö nyt ensimmäinen sukupolvi jonka odotettavissa oleva elinikä on lyhyempi kuin vanhempiensa. Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt terveydelle kolme ulottuvuutta; fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen. Liikunta on harrastusmuoto, joka vaikuttaa tehokkaasti kaikkiin terveyden osa-alueisiin.

Fyysinen terveys

Liikunta ennaltaehkäisee sairauksia, mutta sitä käytetään myös puhjenneiden sairauksien hoitamisessa ja kuntouttamisessa. Liikunnan on todettu olevan hyvä apu mm. verenpainetaudin, aikuistyypin diabeteksen, metaboolisen oireyhtymän, osteoporoosin, alaselkäkipujen, niska- ja hartiakipujen, nivelrikon, sydän- ja aivovaltimotautien ja monien syöpien ehkäisyssä ja hoidossa. Hyödyttääkseen terveyttä, liikkumisen pitää olla turvallista. Valtakunnallisissa Käypä hoito –suosituksissa onkin annettu ohjeet eri sairauksiin soveltuvan liikunnan laadusta ja määrästä, mutta sinne on kirjattu suositukset myös terveiden ihmisten tarvitsemasta liikunnasta.

Lasten ja nuorten liikunta on erityisen tärkeää, sillä sen on todettu vähentävän terveyden riskitekijöitä myös myöhemmin elämässä. Heidän tulisikin liikkua 1-2 tuntia päivässä.

Psyykkinen terveys

Säännöllinen liikunta lisää myös psyykkistä terveyttä. Laajassa haastattelututkimuksessa (Ilmarinen 1995) lähes 90 % vastaajista ilmoitti liikunnan parantaneen heidän psyykkistä työkykyään. Liikunta lisää itsetuntemuksen, positiivisen minäkäsityksen ja kehon hallinnan kokemusta, vähentää ärtyneisyyttä ja kipuja, lievittää unettomuutta ja edistää vieroitusta päihdyttävistä aineista. Erityisesti reipas kestävyysliikunta lievittää ahdistuneisuutta sekä lievää ja keskivaikeaa masennusta. Liikuntaan tottuneilla stressin vaikutukset elimistössä ovat vähäisempiä ja palautuminen nopeampaa. Liikunnan rentouttava vaikutus tulee mm. kehon lämpötilan nousun kautta, aivan kuten saunoessakin, sekä elimistön hyvänolon aineen endorfiinin lisääntymisen myötä.

Monilla ihmisillä on kokemus flow-ilmiöstä; kuinka jokin asia tempaa mukaansa niin, että aika kulkee huomaamatta. Psykologian professori Markku Ojasen mukaan flow on ihmiselle hyväksi, koska silloin hänen tietoinen minänsä voi levätä. Mieluinen liikunta on flow-kokemus.

Sosiaalinen terveys

Sosiaalinen terveys tarkoittaa kykyä tulla toimeen muiden ihmisten ja yhteiskunnan kanssa. Sen häiriöitä voivat olla mm. syrjäytyminen, väkivalta, rikokset ja päihteiden liiallinen käyttö.

Liikunnan tarjoama mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin on tärkeä yksinäiselle ihmiselle. He tulevat liikuntaryhmiin jo hyvissä ajoin vaihtamaan kuulumisia. Liikunnan avulla parantunut toimintakyky luo mahdollisuuden aina vain laajempaan harrastamiseen, sosiaalisten verkkojen ylläpitämiseen ja matkustamiseen. Lapsia liikunnalliset pelit ja leikit opettavat toimimaan yhdessä, kuuntelemaan ohjeita, noudattamaan sääntöjä ja ottamaan toiset huomioon.

Liikunnan muut hyödyt

Liikunnalla on hyötyä myös oppimisongelmien ja muistin hoidossa. Senioritanssin askelia opeteltaessa ikääntyneen muisti harjaantuu samalla kun tasapaino- ja koordinaatiokyky paranevat.

Arki- ja hyötyliikunnan avulla voi säästää rahaa ja luontoa. Työmatkojen pyöräily tai kävely vähentää ilman saastumista. Sieni- ja marjametsästä, puutarhanhoidosta, metsästyksestä ja kalastuksesta saa herkkuja ruokapöytään.  Itse hakatuilla puilla lämpiää sauna ja pihan hoito lisää silmäniloa ja asumisviihtyisyyttä. Liikunta parantaa ryhtiä, auttaa painon hallinnassa ja saa olemuksen näyttämään hyvinvoivalta. Luontoliikunta tuo iloa ja virkistystä.  Maisemien ihailu, laineiden liplatus, luonnon tuoksut ja lumikiteiden kimallus välittyvät kaikkien aistien kautta. Sielu lepää vaikka keho liikkuu. Kunpa jokainen suomalainen löytäisi itselleen liikuntamuodon, joka saa elämän tuntumaan nautittavalta!

Artikkelin on tuottanut TUL-Kuntopalvelut. Artikkelin kirjoittaja Kirsti Haanperä on erityisliikunnanohjaaja, ammatillinen opettaja sekä TUL:n kuntoliikuntavaliokunnan jäsen ja TUL:n kunto- ja terveysliikunnan kouluttaja.